{"id":23106,"date":"2015-08-19T19:40:14","date_gmt":"2015-08-19T19:40:14","guid":{"rendered":"http:\/\/scandinavia.life\/oslon-kaupunki\/"},"modified":"2024-07-30T20:39:28","modified_gmt":"2024-07-30T20:39:28","slug":"oslon-kaupunki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.scandinavia.life\/fi\/oslon-kaupunki\/","title":{"rendered":"Oslon kaupunki"},"content":{"rendered":"

Taiteen kaupunki<\/h2>\n

Vain noin nelj\u00e4nnes Norjan p\u00e4\u00e4kaupungista koostuu taloista, kaduista ja aukioista. Mukaan lukien Henrik Ibsenille ja Edvard Munchille omistetut museot ja kirjastot. Loppuosa on mets\u00e4\u00e4, j\u00e4rvi\u00e4 ja maailman kuuluisin m\u00e4kihyppypaikka.<\/p>\n

Holmenkollbakken n\u00e4kyy melkein kaikkialta kaupungista kukkulalla. Maasta avautuu henke\u00e4salpaava n\u00e4k\u00f6ala Norjan p\u00e4\u00e4kaupunkiin. T\u00e4m\u00e4 olisi varmasti ollut hienoin saapuminen Oslon kaupunkiin: Teknisesti t\u00e4ydellinen hiihtohyppy suoraan keskustaan. Mutta vaikka Andreas Kofler teki m\u00e4kienn\u00e4tyksen vuonna 2011, h\u00e4n teki vain 141 metri\u00e4 kaupungin keskustan suuntaan.<\/p>\n

Christiania<\/h2>\n

Vaikka Oslon kaupunki vietti 1000-vuotisjuhlaansa vuonna 2000, voidaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nykyinen kaupunki syntyi vasta vuoden 1624 suuren tulipalon j\u00e4lkeen. Sit\u00e4 ennen (noin vuodesta 1000 alkaen) kaupungin ydin oli Bjorvika (norjaksi Bj\u00f8rvika). Vanha Oslon kaupunki oli kauppakunta ja piispanistuin. H\u00e5kon 5 (1299-1319), joka rakennutti Akershusin linnoituksen, oli ensimm\u00e4inen kuningas, joka asui pysyv\u00e4sti kaupungissa. Vuonna 1624 tapahtuneen tulipalon j\u00e4lkeen Tanskan ja Norjan kuningas Kristian IV rakensi kaupungin uudelleen k\u00e4velytien toiselle puolelle. Christian antoi kaupungille nimens\u00e4 ja antoi sille nimen Christiania. Uusi kaupunki kasvoi sahojen ja laivojen varusteiden ansiosta, ja se tapahtui siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 kuningas oli m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt niin sanotun ”v\u00e4kisin muuratun” lain: Puun k\u00e4ytt\u00e4minen rakennusmateriaalina kaupungissa oli kielletty.<\/p>\n Lapset leikkiv\u00e4t lehdill\u00e4 i Frogner Parkissa\n

Norjan p\u00e4\u00e4kaupunki<\/h2>\n

Tanska, joka oli asettunut Ranskan puolelle Napoleonin sodissa, oli Ranskan lopullisen tappion j\u00e4lkeen luovuttanut Norjan naapurimaalle Ruotsille. 18oo-luvun loppupuolella Christiania (K vuodesta 1877) nousi Norjan kulttuurisen renessanssin keskukseksi. Kansallinen aalto vy\u00f6ryi maan yli. Vuonna 1905 Norja oli eronnut liitosta Ruotsin kanssa. Tanskan prinssi Carl valittiin kuninkaaksi ja otti nimekseen Haakon 7, ja Kristiania julistettiin p\u00e4\u00e4kaupungiksi. Ensin vuonna 1925 kaupunki otti takaisin alkuper\u00e4isen nimens\u00e4 Oslo<\/p>\n

Kaupungintalolta p\u00e4\u00e4rautatieasemalle<\/h2>\n

Maamerkki on kaupungintalo ja sen kaksi massiivista tornia, jotka rakennettiin vuosina 1931-1950 aivan lahden rannalla. Nobelin rauhanpalkinto on my\u00f6nnetty t\u00e4\u00e4ll\u00e4 joka vuosi vuodesta 1990 l\u00e4htien. Vain muutaman askeleen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 keskustasta on yksi kaupungin p\u00e4\u00e4v\u00e4ylist\u00e4, Karl Johans Gate, joka sijaitsee parlamentin ja Kuninkaanlinnan v\u00e4liss\u00e4. My\u00f6s Kansallisteatteri, historiallinen museo, kansallinen taide-, arkkitehtuuri- ja designmuseo, yliopisto ja hallintokortteli sek\u00e4 keskusrautatieasema ovat l\u00e4hell\u00e4.<\/p>\n Kes\u00e4y\u00f6 Ekebergrestaurantissa\n

Kvadraturen<\/h2>\n

Akershusin linnoituksen (1300-luku), katedraalin (1697), Upper Vollgaten ja Skippergatan v\u00e4linen kaupunginosa on nimelt\u00e4\u00e4n Kvadraturen. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on edelleen monia hyvin s\u00e4ilyneit\u00e4 rakennuksia 1600-luvulta. Kvadraturenista l\u00f6ytyy my\u00f6s monia historiallisia ja kulttuurisia instituutioita, kuten teatterimuseo, nykytaiteen museo, Borsen (B\u00f8rsen), Cafe Engebret (jossa sek\u00e4 Ibsen, Bjornson, Grieg ett\u00e4 Munch pitiv\u00e4t vakiop\u00f6yt\u00e4ns\u00e4) ja ravintola Gamle R\u00e5dhus (Vanha Raatihuone), josta saa aitoja norjalaisia erikoisuuksia.<\/p>\n

\"Edvard<\/a>
Edvard Munchin ”Madonna”<\/figcaption><\/figure>\n

Edvard Munch<\/h2>\n

Edvard Munch on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 Norjan kuuluisin taidemaalari. H\u00e4nen kuvansa her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t monissa innostusta, toiset kauhistuneina taputtavat k\u00e4si\u00e4\u00e4n kasvoille. Mutta riippumatta siit\u00e4, mit\u00e4 mielt\u00e4 oli taiteilijan teoksista, Munch-museo on jokaisen Oslon turistin pakollinen vierailukohde. Se ei koske vain legendaarista ”Scream”-elokuvaa(lue lis\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4). Oslo Cityss\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s ”Angst”, ”Melankolia”, ”Vampyyri”, ”Murrosik\u00e4” ja ”El\u00e4m\u00e4n tanssi”, puhumattakaan ”Madonnasta”, joka ”Screamin” ohella on lis\u00e4nnyt mainettaan n\u00e4ytt\u00e4vien varkauksien vuoksi, jotka onneksi p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t siihen, ett\u00e4 kuva saatiin takaisin oikealle paikalleen. Museokaupassa myyd\u00e4\u00e4n my\u00f6s ”huutoa” r\u00e4j\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi, jotta aina ja kaikkialla voidaan muistuttaa siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ei todellakaan ole ruusuilla tanssimista, mutta samalla sit\u00e4 ei pit\u00e4isi aina ottaa liian vakavasti.<\/p>\n

<\/h2>\n

Tietoja Oslon kaupungista<\/h2>\n

Oslon kaupungin asukasluku: 650 000 – ymp\u00e4r\u00f6ivill\u00e4 alueilla: 1,2 miljoonaa<\/p>\n

N\u00e4ht\u00e4vyydet: Kansallisgalleria, Oslon kaupunginmuseo, kaupungintalo, Akershusin linnoitus, Vigelandin puisto, Akershusin<\/a> linnoitus.<\/p>\n

Oslo Cityn kuuluisat henkil\u00f6t<\/h2>\n

Edvard Munch (1863-1944), graafikko ja taidemaalari<\/p>\n

Soja Henie (1912-1969), taitoluistelija, maailmanmestari ja olympiavoittaja sek\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4.<\/p>\n

Knut Johannesen (s. 1933), luistelija, maailmanmestari ja olympiavoittaja.<\/p>\n

Jostein Gaarder (s. 1952), kirjailija<\/p>\n

Kjetil Andr\u00ea Aamodt (s. 1971), alppihiiht\u00e4j\u00e4, moninkertainen olympiavoittaja.<\/p>\n

[wpgmza id=”14″]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Taiteen kaupunki Vain noin nelj\u00e4nnes Norjan p\u00e4\u00e4kaupungista koostuu taloista, kaduista ja aukioista. Mukaan lukien Henrik Ibsenille ja Edvard Munchille omistetut museot ja kirjastot. Loppuosa on mets\u00e4\u00e4, j\u00e4rvi\u00e4 ja maailman kuuluisin m\u00e4kihyppypaikka. Holmenkollbakken n\u00e4kyy melkein kaikkialta kaupungista kukkulalla. Maasta avautuu henke\u00e4salpaava n\u00e4k\u00f6ala Norjan p\u00e4\u00e4kaupunkiin. T\u00e4m\u00e4 olisi varmasti ollut hienoin saapuminen Oslon kaupunkiin: Teknisesti t\u00e4ydellinen hiihtohyppy suoraan<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":11331,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1636,3464],"tags":[8802,10342,10357,10476,9000,10485,10505,10559,10579,10634,10652,10680,10821,10825,6716,10723,10784,10999,10884,5214,10917,19979,11085],"class_list":["post-23106","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-norja","category-oslo-fi","tag-akershusin-linnoitus","tag-arkkitehtuuri-ja-muotoilu","tag-bjornson-fi","tag-christiania-fi","tag-edvard-grieg-fi","tag-elaman-tanssi","tag-gamle-radhus-fi","tag-grieg-fi","tag-haakon-7-fi","tag-hakon-5-fi","tag-henrik-ibsen-fi","tag-holmenkollen-fi","tag-kansallinen-taidemuseo","tag-kansallisteatteri","tag-karl-johan-fi","tag-kvadraturen-fi","tag-melankoliaa","tag-norjan-kuninkaallinen-paikka","tag-oslon-katedraali","tag-skandinavian-kaupunki","tag-tanskan-prinssi-carl","tag-vampyyri","tag-ylempi-vollgate"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.scandinavia.life\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23106","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.scandinavia.life\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.scandinavia.life\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.scandinavia.life\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.scandinavia.life\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=23106"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.scandinavia.life\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23106\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":141145,"href":"https:\/\/www.scandinavia.life\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23106\/revisions\/141145"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.scandinavia.life\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11331"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.scandinavia.life\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=23106"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.scandinavia.life\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=23106"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.scandinavia.life\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=23106"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}